Meirän kaupunki on Werstaan päänäyttely, joka kertoo työelämän muuttumisesta, työväen asumisesta ja kansalaisyhteiskunnan vaiheista. Näyttelyssä on työväentalo, Pispalan pienoismalli, pispalalainen kamari, erilaisia ammatteja pyykkäristä lävistäjättäreen, museokirjapaino, työväen säästöpankki, osuuskauppa ja autonominen sosiaalikeskus.

Näyttelyä varten rakennettu pienoismalli esittää Pispalaa 1930-luvulla, vähän ennen työväen asuinalueen liittämistä Tampereen kaupunkiin. Mittakaavaan 1:220 rakennetussa pienoismallissa on noin 300 rakennusta. Maamerkkeinä ovat muun muassa haulitorni, tukkitie harjun yli sekä koulu harjun laella. Malli esittää noin kimetrin levyist äaluetta Näsijärvestä Pyhäjärveen. Pienoismallin on rakentanut Untamo Sallinen.

Meirän kaupungin työväentalolla voi eläytyä 1900-luvun alun iltamien tunnelmaan. Työväentalon salissa on nähtävillä työväenliikkeen monipuolinen toiminta koivukulissien koristamasta näyttämöstä politiikan lippumereen. Salista löytyy myös sisällissodan muistonurkkaus. Kävijät voivat lisäksi kuunnella perinteisiä työväenlauluja ja vanhoja puheita nykypäivän poliitikkojen esittäminä.

Museokirjapaino kuvaa korttelin kivijalassa 1950-luvulla toiminutta kirjapainoa. Painaminen perustuu vuosisatoja käytössä olleeseen kohopainotekniikkaan, jossa teksti ladottiin joko käsin tai latomakoneilla. Museokirjapainon koneet on hankittu toimintansa lopettaneista painotaloista, kuten maan vanhimmasta, vuonna 1642 perustetusta Frenckellin kirjapainosta, joka lopetti toimintansa 2007. Toimiviksi kunnostetuilla koneilla on oma kiinnostava historiansa: esimerkiksi museokirjapainon latomakonetta on käyttänyt sanoitustöissään viihteen monitoimimies Repe Helismaa, joka työskenteli vuoteen 1947 saakka konelatojana. Werstaan museokirjapainossa kirjaltajaveteraanit voivat latoa ja painaa oikeita painotöitä vanhoilla koneilla.

Osuuskauppa on 1900-luvun alun pieni sekatavarakauppa, jossa myytiin kaikkea mahdollista kananmunista ja toppasokerista hevosen valjaisiin ja hiirenloukkuihin. Osuuskaupassa eletään talvea: tallukkaat roikkuvat katossa, lamppuöljy käryää ja kahvipavut sekä mausteet tuoksuvat. Runsaan kauppatavaravalikoiman lisäksi osuuskaupassa on mainosjulisteita, valokuvia sekä osuuskaupoista kertova historiallinen elokuva. Osuuskaupan esineistö on ollut aikaisemmin Osuuskauppamuseossa Helsingissä.

Osuuskauppamuseo avattiin vuonna 1954 Suomen ensimmäisenä osuuskauppana tunnetun Finlayson ja Kumpp. Työväen Osuuskaupan rakennuksessa, joka oli siirretty Helsingin Roihuvuoreen. Museon toiminta päättyi vuonna 1992, kokoelmat lahjoitettiin työväenmuseolle ja nyt osuuskaupan tunnelman voi jälleen kokea Tampereella.

Säästöpankki edustaa 1920-luvun työväenpankin konttoria. Pankissa on muun muassa esineistöä Suomen ensimmäisen työväen säästöpankin pankkisalista, joka oli Helsingissä pienessä hellahuoneessa. Se otti ensimmäiset talletukset vastaan vuonna 1909. Werstaan säästöpankissa pääsee myös itse kokeilemaan vanhoja kirjoituskonsteja kirjoituskonetta sekä mustekynää. Työväen säästöpankkitoimintaa esitteli aikaisemmin STS-pankkimuseo Helsingissä. Se toimi vuosina 1982-2002. Sen jälkeen pankkimuseon kokoelmat siirtyivät Werstaalle.

Näyttelyn toteuttamista ovat taloudellisesti tukeneet Åkerlundin säätiö, Palkansaajasäätiö, Graafinen teollisuus ry ja Viestintäalan ammattiliitto ry.

Meirän kaupunki on avoinna vuoden 2016 loppuun saakka.