Utopian aika -näyttely kertoo suomalaisten perustamista ihanneyhteisöistä ja kannustaa pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Yhteisöjä on ollut parikymmentä eri puolilla maailmaa. Monet niistä jäivät lyhytikäisiksi, mutta lähtijöiden elämän ne muuttivat pysyvästi. Näyttely kertoo Sointulasta Kanadassa, Amurinmaasta Venäjällä ja Kylväjästä Neuvostoliitossa muun muassa henkilötarinoiden, historiallisen kuva-aineiston ja elämyksellisten toteutusten välityksellä. Utopian aika -näyttely on esillä Työväenmuseo Werstaalla 24.10.2026–7.3.2027.

Kanadan länsirannikolla sijaitseva Sointula perustettiin vuonna 1901. Yhteisön johtaja Matti Kurikka yhdisteli ajatteluunsa aineksia sosialismista, teosofiasta ja suomalaisesta kansanuskosta. Työt jaettiin ja kulttuuri kukoisti. Eripura alkoi yksitoista henkeä vaatineesta yhteisasunnon tulipalosta, mistä näyttelyssä kertoo palossa tuhoutunut taskukello. Yhteisö hajosi vuonna 1905 riitoihin ja talousvaikeuksiin.

Vaikka Kurikan aika jäi lyhyeksi, Sointulasta muodostui pitkäikäinen, ihanteisiin uskonut yhteisö. Kun muualla Kanadassa mentiin sunnuntaisin kirkkoon, Sointulassa kokoonnuttiin työväentalolle. Osuuskauppa aloitti vuonna 1909 ja sen edessä oleva punainen penkki on keskeinen kohtauspaikka edelleen. Näyttelyssä voi istahtaa samankaltaiselle penkille ja kirjoittaa onnittelukortin 125-vuotiaalle Sointulalle.

– Sointulan mukanaolo näyttelyssä tuo esiin ainutlaatuisen näkökulman: toisin kuin monet kadonneet utopiayhteisöt, Sointula on säilynyt jo 125 vuoden ajan. Sointulan historia osoittaa, että utopistiset ihanteet voivat muovautua ja muuttua osaksi jokapäiväistä elämää. Sointula haastaa ajattelemaan utopioita valmiiden ihanteiden sijasta jatkuvana prosessina, toteaa Kathy Gibler Sointulan museosta. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Sointulan museon kanssa.

Vaikka yhteisöissä korostettiin tasa-arvoa, esimerkiksi Amurinmaalle lähteneiden yhteiskuvaan kelpuutettiin vain miehet. Sointulassa naisten rooli oli näkyvämpi, ja Matti Kurikan kirjoitusten perusteella yhteisöä erehdyttiin pitämään jopa vapaan rakkauden tyyssijana. Näyttelyssä naisten kokemuksiin 1900-luvun alussa voi tutustua Sointulassa asuvan ja työskentelevän Kerri Wallisin taideteoksen Lähteä, saapua, jäädä (2025) äärellä.

Uudisasukkaat olivat myös osa aikakauden kolonialismia. Hallitukset halusivat eurooppalaista asutusta niin Kanadassa kuin Venäjälläkin. Suomesta lähti 1860-luvulla utopisteja suurin toivein  Amurinmaalle Venäjän itäreunalle. Heidän lähes vuoden kestäneen purjehduksensa vaiheisiin voi näyttelyssä eläytyä kuuntelemalla otteita matkan varrelta lähetetyistä kirjeistä. Perillä heidän piti ansaita elantonsa maanviljelyllä ja valaanpyynnillä, mutta hanke kaatui ankariin oloihin ja sisäisiin riitoihin. Suurin osa palasi kotimaahan.

Kylväjä Neuvostoliitossa 1920-luvun alussa oli puolestaan teknologinen utopia. Yhteisön perustaneet amerikansuomalaiset siirtolaiset veivät Yhdysvalloista mukanaan muun muassa maatalouskoneita. Näyttelyssä on esillä 1920-luvun Fordson-traktori, joka mullisti maataloustuotannon aikoinaan myös Kylväjän pelloilla. Suomalaiset siirtyivät Etelä-Venäjällä sijainneesta Kylväjästä 1930-luvulla Karjalaan perustettuihin kommuuneihin, missä monet heistä kohtasivat loppunsa Stalinin vainoissa.

Menneiden aikojen utopistien rohkeus kannustaa pohtimaan toisenlaisten maailmojen mahdollisuutta myös nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Utopiat voivat olla yhteiskunnallisen muutoksen voima. Näyttelyssä kävijät voivat tutustua YK-lähettiläs Pekka Haaviston, piispa Mari Leppäsen, toimittaja Maxim Fedorovin sekä ekonomisti Anni Marttisen näyttelyä varten kirjoittamiin pohdintoihin hyvästä yhteiskunnasta ja kirjata omia ajatuksiaan toisten näyttelyvieraiden luettavaksi.

Lehdistökuvia:

Sointulan pääelinkeino oli vuosikymmenten ajan kalastus. Veneitä kalavesillä Sointulassa Kanadassa 1930-luvulla.

Kuva: University of British Columbia.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Amurinmaan yhtiön jäseniä lähtötunnelmissa Bremerhavenissa Saksassa syksyllä 1868.

Kuva: Carl Johan Schoultz, Museovirasto, Historian kuvakokoelma

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Amurinmaan yhtiön jäseniä lähtötunnelmissa Bremerhavenissa Saksassa syksyllä 1868.

Kuva: Eino Ansio.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Sointulan asukkaita yhteisön ensimmäisenä jouluna vuonna 1902.

Kuva: Sointulan museo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Sointulassa ilmestyi oma Aika-lehti, jota toimittivat yhteisön johtohahmot Matti Kurikka ja A. B. Mäkelä.

Kuva: Eino Ansio.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Sointulan työväentalon näyttämökangas 1920-luvulta esittää Vapautta johtamassa ihmisiä tehtaiden savuista kohti luonnonrauhaa. Sen maalasi kalastaja Toivo Aro.

Kuva: Darryl Luscombe.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Sointulan osuuskauppa (Sointula Co-op) perustettiin vuonna 1909 ja se on Kanadan vanhin edelleen toimiva osuuskauppa.

Kuva: Darryl Luscombe.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Sointulan osuuskaupan edustan punainen penkki on yhteisön keskeinen kohtauspaikka. Näyttelyn penkillä reunoilla näyttelytyöryhmän jäsene, vasemmalla Mika Kaartinen ja oikealla Jarkko Lehtopelto. Keskellä Kathy Gibler Sointulan museosta.

Kuva: Eino Ansio.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Sointulalainen Kerri Wallis kuvaa teoksessaan Leaving, Arriving, Staying (2025) naisten kokemuksia ja muistoja yhteisössä. Teoksessa on otteita kirjeistä sekä historiallisia valokuvia Sointulan arjesta. Veneet liittyvät kiinteästi Sointulan luonteeseen kalastajakylänä.

Kuva: Eino Ansio.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Näyttelyssä esillä oleva traktori on samaa Fordson-mallia, mitä Kommuuna Kylväjän perustaneet amerikansuomalaiset veivät mukanaan Yhdysvalloista 1920-luvun alussa. Amerikkalaisen Ford Motor Companyn lanseeraama kone oli suosittu ympäri maailman, myös Suomessa, missä näyttelyn traktorikin on aikoinaan ollut käytössä.

Kuva: Eino Ansio.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

Lisätiedot:
Työväenmuseo Werstas
näyttelypäällikkö Linda Heinonen
puh. 050 440 1163,
if.oe1793556323sumne1793556323avoyt1793556323@neno1793556323nieh.1793556323adnil1793556323

Utopian aika – suomalaiset ihanneyhteisöjä rakentamassa
24.10.2026–7.3.2027

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

Avoinna ti-su 11-18
VAPAA PÄÄSY