Suurlakko 1905

Suurlakko loka-marraskuun taitteessa 1905 oli ennennäkemätön lakkojen ja mielenosoitusten sarja. Kansa lähti toreille vastustamaan itsevaltiaan tsaari Nikolai II:n hallintoa ja vaatimaan äänioikeutta sekä kansalaisvapauksia. Suurlakkoon osallistuivat kaikki poliittiset ryhmät: porvareille ensisijaista oli Suomen autonomian puolustaminen, työväelle keskeistä oli yhteiskunnallisten uudistusten toteuttaminen.

Suurlakko Suomessa oli osa koko Venäjän keisarikuntaa ravisuttanutta yleislakkoa. Työt seisahtuivat  lähes kaikilla aloilla: tehtaat hiljenivät, junat jäivät asemille ja kaupat sulkivat ovensa. Kaupungeissa lakkokokoukset kokosivat väkeä sankoin joukoin toreille. Tampereella toimittaja Yrjö Mäkelin muotoili työväen vaatimukset Julistuskirjaksi Suomen kansalle ja sen luki Raatihuoneen parvekkeelta Kössi Lindström (myöh. Kaatra) suurlakkokokouksessa 1. marraskuuta. Teksti tunnetaan punaisena julistuksena.

Lakon seurauksena vanha säätyvalta murtui ja Suomessa siirryttiin Euroopan vanhakantaisimmasta valtiopäiväjärjestelmästä kertaheitolla maanosan moderneimpaan kansanedustuslaitokseen. Vuonna 1907 suomalaiset pääsivät vaaliuurnille valitsemaan kansanedustajat ensimmäiseen eduskuntaan. Suurlakko käänsi myös demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kehityksen rattaat uusille urille, kun joukkovoiman mahdin kokenut kansa lähti vaikuttamaan työväenyhdistyksissä ja ammattiosastoissa.

Näyttelyyn on koottu aineistoa suurlakon päiviltä, muun muassa lakon aikana järjestystä ylläpitäneiden kansalliskaartien virkamerkkejä. Näyttelyssä on kuunneltavissa myös taiteilijaprofessori Veikko Sinisalon tulkinta punaisesta julistuksesta vuodelta 1985 sekä yksi suurlakossa jaetuista punaiselle paperille painetuista julistuksista. Näyttelyn ovat koonneet Työväenmuseo Werstaan vapaaehtoiset museosakkilaiset.

Yhteisögalleria Komuutissa järjestetään pienimuotoisia vaihtuvia näyttelyitä yhteistyössä tutkijoiden, taiteilijoiden ja muiden kumppanien kanssa. Komuutin nimi tulee sanoista kokeilevan museotoiminnan tila. Pienestä koostaan huolimatta Komuutin näyttelyt käsittelevät isoja aiheita ja yhteisögalleria on museolle tärkeä kanava työssä ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen puolesta.

Kuva: Lakkokansaa kuuntelemassa punaista julistusta Tampereella 1.11.1905. Vapriikin kuva-arkisto.