Rikoksetta rangaistut kuvaa työlaitosten vähän tunnettua historiaa

Tiedote 29.4.2026

Työlaitoksista kertova Rikoksetta rangaistut -näyttely avautuu Työväenmuseo Werstaalla 30.4. Näyttely perustuu historiantutkija ja kriminologian dosentti Katariina Parhin tutkimukseen sekä kuvajournalisti ja valokuvataiteilija Vesa Rannan taltiointeihin entisten työlaitosten miljöistä nykypäivänä. Näyttelyn avautumisen yhteydessä julkaistaan Kustannusosakeyhtiö Siltalan kustantama Parhin ja Rannan tietokirja Rikoksetta rangaistut.

Suomessa saattoi 1900-luvulla joutua vankilamaiseen työlaitokseen, jos ei pystynyt maksamaan takaisin saamaansa köyhäinapua, luokiteltiin irtolaiseksi, häiriköi kunnalliskodissa tai laiminlöi elatusvelvollisuutensa. Työlaitoksia oli eri puolilla maata yhteensä kymmenen, ja niihin passitettiin vuosittain jopa tuhansia ihmisiä.

Suurin osa laitoksiin joutuneista oli päihdeongelmaisia miehiä. Vuonna 1937 aloitti toimintansa valtion ylläpitämä Ilmajoen työlaitos, joka oli tarkoitettu ainoastaan naisille. Naisten kohdalla laitokseen päätymisen perusteena oli usein irtolaisuus, mikä tarkoitti monesti käytännössä seksityötä.

Yhteiskunta patisti muiden silmissä sääntöjen vastaisesti eläviä ihmisiä kunnon kansalaisiksi ruumiillisella työllä, tiukalla kurilla ja säännöllisellä päiväjärjestyksellä. Alkuvaiheessa laitokset olivat piikkilankojen ympäröimiä ja varustettu putkatiloilla. Laitosarjen ankaruudesta kertovat näyttelyssä esillä olevat turpeennostotyökalut ja työtakit Punkalaitumelta, järjestyssäännöt Lammin työlaitoksesta sekä historialliset valokuvat.

Työlaitokseen sijoitetut saattoivat viettää niissä vuosia, joten ystävyys- ja rakkaussuhteitakin syntyi. Näyttelyssä on luettavana otteita Hyvinkään Ridasjärven työlaitokseen sijoitettujen kirjeenvaihdosta 1940- ja 1950-luvulta. Osa kirjeistä on lähetetty työlaitokseen ulkomaailmasta, mutta mukana on myös työlaitokseen sijoitettujen miesten ja naisten välistä salaista kirjeenvaihtoa. Kirjeet avaavat työlaitokseen passitettujen tunteita ja toiveita – aina rakkauden kaipuusta salaisiin pakosuunnitelmiin.

– Työlaitoksissa erityisen kiehtovaa on niiden ristiriitainen rooli sekä huollon tarjoajana että kovan kurin ylläpitäjänä. Usein ihmisillä on tarve ajatella historiaa yksinkertaistetusti joko pahana tai hyvänä. Työlaitokset haastavat pohtimaan hyvinvointivaltiomme menneiden vuosikymmenien rakennuspalikoita, kertoo Katariina Parhi.

Pakkokeinoja vähennettiin 1960-luvulta lähtien ja sosiaalipolitiikan muutoksen myötä työlaitokset jäivät historiaan 1980-luvulle tultaessa. Osa paikoista on jäänyt tyhjilleen, osa on uudessa käytössä. Palkittu kuvajournalisti Vesa Ranta taltioi vuosina 2020–2025 näkymiä entisissä työlaitoksissa ja niiden ympäristöissä. Näyttelyssä on esillä 21 Rannan valokuvaa.

– Valokuvaajana minua ovat aina kiehtoneet hylätyt paikat, joissa aika on ikään kuin pysähtynyt ja ihmisten toiminnan jäljet ovat jääneet paikoilleen. Työlaitosten miljöissä eri aikojen kerrostumat ja eri aikajaksojen jäljet ovat näkyvissä kiinnostavalla tavalla. Työlaitoshistorian lisäksi paikoissa ja rakennuksissa on muistumia myöhemmistä käyttäjistä, kuten vastaanottokeskusten toiminnasta, sanoo Vesa Ranta.

Näyttely on esillä Tampereella Työväenmuseo Werstaalla 20.9. saakka. Sen jälkeen Rikoksetta rangaistut -teokseen niin ikään pohjautuva pohjoissuomalaiseen Ruukin laitokseen keskittyvä Rikoksetta rangaistut -näyttely on esillä museo- ja tiedekeskus Tiimassa 9.10.2026–3.10.2027 osana kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoa. Näyttelyn toteuttamista ovat tukeneet Oulun kulttuurisäätiö, Suomen tiedetoimittajain liitto ja Taiteen edistämiskeskus.

Lehdistökuvia:

Työryhmä on kokoontunut kannettavan tietokoneen ääreen

Rikoksetta rangaistut -kokonaisuuden tekijät tutkija Katariina Parhi ja valokuvaaja Vesa Ranta.

Kuva: Eino Ansio.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Putkatila Punkalaitumella.

Kuva: Vesa Ranta.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Putkakäytävä Punkalaitumen työlaitoksessa.

Kuva: Vesa Ranta.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Kirjelaatikko Hyvinkään Ridasjärven työlaitoksesta sisältää laitokseen sijoitetuille osoitettuja kirjeitä 1940-1950-luvuilta sekä laitoksen sisällä kulkeneita salakirjeitä.

Kuva: Eino Ansio.

Lataa täysikokoinen kuva tästä.