Kalle Kaiharin uskomattoman vaikuttava elämä
Julkaistu 12.2.2026
Työväenmuseo Werstaalla avataan tänään Kalle Kaiharin elämä -näyttely, joka esittelee yhden keskeisimmistä tamperelaisista vaikuttajista. Kalle Kaihari jätti lähtemättömän jäljen sekä Tampereen kaupunkikuvaan että valtakunnallisesti politiikan ja urheilun historiaan.
Kauppaneuvos Kalle Kaihari (1899–1989) syntyi Pispalassa työläisperheeseen. Kansakoulun jälkeen hän työskenteli muun muassa lehtimyyjänä ja sahatyöläisenä. Kaihari osallistui sisällissotaan punakaartilaisena ja haavoittui Tampereen taistelussa. Sisällissodan jälkeen hän ansaitsi elantonsa pelaamalla biljardia, missä hän kehittyikin yhdeksi maan taitavimmista. Ensimmäisen paitakauppansa Kaihari perusti vuonna 1926. Kaiharista tuli työläiskaupungin tunnetuin vaatekauppias, ja kauppaneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1948. Liike-elämässä Kaihari oli tunnettu mainonnan ja markkinoinnin edelläkävijänä.
Kaihari oli myös monipuolinen ja lahjakas urheilija, joka saavutti menestystä useissa eri lajeissa arvokisoja myöten. Hän toimi myös urheilun järjestöissä sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Vuoden parhaan urheilijan palkitseminen oli yksi Kaiharin aloitteista. Hän lahjoitti siihen palkinnoksi Kultaisen kiekon, joka on myös näyttelyssä nähtävillä. Urheiluareenoilla Kaihari tutustui myös Urho Kekkoseen vuonna 1924.
Kekkosen poliittisen uran tukeminen muodostui Kaiharille tärkeäksi. Suhde presidenttiin oli niin läheinen, että Kaiharia alettiin kutsua varapresidentiksi. Kaksikko vietti aikaa myös Kaiharin piilopirtillä Hämeenkyrön Lavajärvellä. Näyttelyssä Lavajärven tunnelmista kertovat Kaiharin ja Kekkosen saunatakit sekä toimittaja Maarit Tyrkön ottamat kuvat presidentin ja neuvoksen solmiokoulusta. Vieraskirja Pyynikintorilla sijainneesta kaupunkikodista puolestaan kertoo lukuisten merkkihenkilöiden vierailuista.
Jatkosodan aikana Kaihari tutustui tulevaan kaupunginjohtajaan Erkki Lindforsiin Nekalan asevelikylän rakennustyömaalla. Lindforsin johtaessa kaupunkia Kaihari osallistui reippaasti kotikaupunkinsa kehittämiseen: Pyynikin uimahalli, Ratinan stadion, Hakametsän jäähalli ja UKK-instituutti nousivat kaupunkiin. Kaihari edisti myös esimerkiksi Yhteiskunnallisen korkeakoulun muuttoa Helsingistä Tampereelle ja TV2:n sijoittumista Tohloppiin. Vain vuoden 1976 talviolympialaisia Kaihari ei saanut järjestettyä Tampereelle tarmokkaista ponnisteluistaan huolimatta.
Asemaansa ja vaurauttaan Kaihari käytti avokätisesti kannustamiseen ja mahdollistamiseen. Hän lahjoitti jo elinaikanaan merkittävästi varoja urheilulle, kulttuurille sekä koulutukseen ja edelleen hänen perustamansa säätiöt jakavat vuosittain tuntuvia avustuksia. Kaihari totesi 80-vuotishaastattelussaan Helsingin Sanomissa vuonna 1979: ”Jos vaurastuu liike-elämässä, on annettava takaisin, eikä kaikkea kahmittava taskuunsa.”
Kalle Kaiharin elämä -näyttelyssä on runsaasti valokuvia ja esineitä kauppaneuvoksen elämästä. Aineistoa on lainattu näyttelyyn muun muassa Kaiharin perikunnalta, Kaiharin perustamilta säätiöiltä sekä Urho Kekkosen arkistosta Orimattilasta. Näyttelyn toteuttamista ovat tukeneet Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiö ja Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiö. Näyttely on avoinna Työväenmuseo Werstaalla 13.2.2026–10.1.2027.
Lehdistökuvia:
Kalle Kaihari Ratinan stadionilla 1960-luvulla.
Kuva: Urho Kekkosen arkisto, Kalle Kaiharin kokoelma, Orimattila.
Kalle Kaihari oli Tampereen tunnetuin paitakauppias. Kaihari liikkeessään 1970-luvulla.
Kuva: Helge Heinonen, Urho Kekkosen arkisto, Kalle Kaiharin kokoelma, Orimattila.
Kalle Kaihari piti ystävänsä presidentti Urho Kekkosen kanssa solmiokoulua Kaiharin piilopirtillä Hämeenkyrön Lavajärvellä kesällä 1978.
Kuva: Maarit Tyrkkö, Maarit Tyrkön kuva-arkisto.
Tampereen kaupunginjohtaja Pekka Paavola ja kauppaneuvos Kalle Kaihari Sapporon talviolympialaisissa Japanissa vuonna 1972.
Kuva: Urho Kekkosen arkisto, Kalle Kaiharin kokoelma, Orimattila.
Kaiharin Tampereeseen voi näyttelyssä tutustua kartan äärellä.
Kuva: Mikko Vares.
Kaiharin piilopirtillä Hämeenkyrön Lavajärvellä savusaunassa Kaihari ja Kekkonen viettivät usein iltaa. Anekdootteihin voi tutustua näyttelyssä saunatarvikkeiden äärellä.
Kuva: Mikko Vares.
Kaiharin liikkeen näyteikkunan jouluilme 1930-luvun lopulla näyttelyssä.
Kuva: Mikko Vares.
Hämäläinen perinneruoka klimppisoppa oli Kaiharin herkkua. Hän tarjosi sitä myös Kekkoselle. Näyttelyyn valmistettua keinotekoista keittoa.
Kuva: Mikko Vares.
Lisätiedot:
projektitutkija VTT Tuomas Rantala, puh 050 412 7604, if.oe1772613675sumne1772613675avoyt1772613675@alat1772613675nar.s1772613675amout1772613675
Kalle Kaiharin elämä
13.2.2026–10.1.2027
Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere
www.tyovaenmuseo.fi
puh. 010 420 9220
Museo avoinna ti-su 11-18
AINA VAPAA PÄÄSY