Valitse sivu

Ratajätkät räjäyttivät Suomesta modernin maan

Tiedote 5.5.2022


Museonjohtaja Kalle Kallion neljännesvuosisadan mittainen urakka suomalaisten radanrakentajien historian parissa on valmistunut. Ratajätkät-tietokirja julkaistiin tänään ja huomenna perjantaina 6. toukokuuta avautuu yleisölle näyttely rautatienrakentajista sekä Työväenmuseo Werstaalla Tampereella että Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä.

Ensimmäinen moderni rautatie avattiin liikenteelle Englannissa 1830. Pian ratoja rakennettiin kaikkialla maailmassa. Suomessa lapiot iskettiin santaan kesällä 1857 ja liikenne Helsingistä Hämeenlinnaan alkoi 160 vuotta sitten. Ratojen rakentamisen kultakausi Suomessa kesti talvisotaan 1939 saakka.

Rautatie mullisti liikkumisen, levitti sivistystä ja loi perustan modernille, vauraalle maailmalle. Rataverkko ei olisi kuitenkaan syntynyt ilman rakentajia eli ratajätkiä. Näille maaseudun köyhien perheiden pojille rautatie tarkoitti raskaalla työllä tienattuja markkoja ja vaihtuvia kortteeritaloja. Ratajätkät kävelivät jo kohti seuraavaa työmaata, kun herrat ryhtyivät nostamaan maljoja uudelle rautatielle.

– Kiskoliikenne tarjosi 1800-luvulla tien parempaan tulevaisuuteen, museonjohtaja Kallio pohtii radanrakentajien historiallista merkitystä. Ilmastonmuutoksen myötä rautateitä rakennetaan jälleen, myös meillä Tampereella. Olemme kiitoksen velkaa näille miehille, jotka tekivät pitkiä päiviä ja elivät kurjissa oloissa, jotta me voimme nyt vaivattomasti matkustaa kaupungista toiseen.

Ratajätkät on ensimmäinen kokonaisesitys tämän kiehtovan ammattiryhmän kokemuksista. SKS Kirjojen kustantamassa uutuuskirjassa on lähes 600 sivua ja se perustuu erittäin laajaan lähdeaineistoon. Kirjassa käsitellään muun muassa rakentajien arkista elämää, rosoista jätkäperinnettä, kylätappeluita, työväenliikkeen tuloa ratalinjoille, nälkävuosien ja sisällissodan uhreja sekä muuttuvaa tekniikkaa, kuten hullujussia – Suomen ensimmäistä kaivinkonetta. Samalla selviää, miten Savon radan rakentaminen vaikutti kirjailija Minna Canthiin ja kuka oikein oli legendaarinen Lapatossu.

Näyttely painottuu puolestaan historiallisiin valokuviin, jotka on valittu suomalaisten museoiden ja arkistojen kokoelmista. Ainutlaatuista ovat tarinalliset ja koskettavat tekstit, jotka pohjautuvat tieteelliseen tutkimukseen. Kuvissa tämän päivän katsoja huomaa kurkistavansa keskeneräisille ratalinjoille: korkeille penkereille, sorakuoppiin, siltatyömaille tai rautaroikan kiireen keskelle. Tarinoissa haisevat hikiset työpäivät ja maakuoppa-asuntojen tunkkaisuus, mutta läikähtävät myös ylpeys rautatiestä, miesten työstä ja omasta sakista.

Tarjolla on nähtävää ja kokeiltavaa koko perheelle. Näyttelysalin keskellä on iso leikkialue, jossa lapset pääsevät rakentamaan omaa rautatietään. Werstaalla voi myös itse kokeilla, miten rautatien toiminta perustuu teräspyörän ja kiskon väliseen pieneen kitkaan. Esillä on myös historiallista esineistöä, roisia junttalaulua, katkelmia Lapatossu-elokuvasta sekä Tampereen ratikan rakentamisesta.

Lehdistökuvia:

Joukko työmiehiä poseeraa lapioiden kanssa

Ratatöissä tarvittiin paljon työvoimaa. Sorakuoppa Koskenkorvalla 1910-luvun alussa.

Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Nainen seisoo kynä kädessä fläppitaulun edessä ja katsoo kohti kameraa. Taululle on piirettynä erilaisia eläinhahmoja.

Museonjohtaja Kalle Kallio ja ratajätkä.

Kuva: Kati Lehtinen.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

Radanrakentajia 1920-luvulla Karjalassa Viipurin radalla. Ryhmä miehiä seisoo rivissä lapioiden kanssa.

Ratajätkien tärkein työkalu oli rautapesäinen lapio. Radanrakentajia 1920-luvulla Karjalassa Viipurin radan työmaalla.

Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Rautatiesillan rakentamista Korialla Kymijoen yli vuonna 1870.

Kuva Korian sillan rakentamisesta Kymijoen yli vuonna 1870 on vanhin otos Suomen rautateiden rakentamisesta.

Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

Ensimmäinen kaivinkone eli hullujussi Jyväskylän ja Pieksämäen välillä 1910-luvulla.

Hullujussi eli kaivinkone oli ensimmäisen kerran Suomen ratatyömailla käytössä Jyväskylän ja Pieksämäen välillä 1910-luvulla. Leppämäellä kaivettiin valtavia maamassoja isoa leikkausta varten.

Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

Ensimmäinen kaivinkone eli hullujussi Jyväskylän ja Pieksämäen välillä 1910-luvulla.

Näyttelyn keskellä olevalla leikkialueella voi rakentaa rataa.

Kuva: Marjo-Riitta Sasi.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas,
museonjohtaja Kalle Kallio
,
if.oe1669514526sumne1669514526avoyt1669514526@oill1669514526ak.el1669514526lak1669514526
040 716 7520

Ratajätkät-kirjan tiedot:
Kalle Kallio. Ratajätkät – Rautatienrakentajien kokemukset 1857–1939. Kirjokansi 303. SKS Kirjat 2022. Suomen Rautatiemuseon ja Työväenmuseo Werstaan julkaisuja. ISBN 978-951-858-314-4. 589 sivua. Arvostelukappaleet voi tilata if.ta1669514526jriks1669514526ks@ai1669514526dem1669514526. Saatavilla myös pdf-versio.

 

Ratajätkät-näyttely Työväenmuseo Werstaalla 6.5.2022–8.1.2023. Väinö Linnan aukio 8, 33210 Tampere. Avoinna ti-su 11–18. Vapaa pääsy. www.tyovaenmuseo.fi

 

Ratajätkät-näyttely Suomen Rautatiemuseossa 6.5.2022–28.5.2023. Hyvinkäänkatu 9, 05800 Hyvinkää. Liput 10/7/5 €. www.rautatiemuseo.fi