Valitse sivu

Rautatierunoillassa säädyttömiä säkeitä ja ylevää runokieltä

 

Tiedote 21.11.2022


Työväenmuseo Werstaalla järjestetään erikoinen rautatierunojen ilta torstaina 24.11. kello 17–18. Raideliikenne innoitti kultakaudellaan monenlaisia runoniekkoja. Rautateistä syntyi yhtä lailla yleviä vihkiäisrunoja, arkkiveisuja, työväenhenkisiä ja kalevalamittaisia säkeitä, kepeitä rekilauluja kuin rivoja junttalaulujakin. Rautatieläisten joukossa oli taitavia riimittelijöitä, joiden oivaltavasta mutta unohtuneesta runokielestä saadaan Werstaalla nauttia.

Runoillassa kuullaan muun muassa tamperelaisen Frans August Kaseliuksen sepittämä ”Wilppulan pajan Onnetoin Räjähdys eli Neljän Nuorukaisen Arwaamatoin lähtö maailmasta”. Tämä arkkiveisu kertoo vakavimmasta Pohjanmaan radan rakentajille sattuneesta tapaturmasta. Vilppulassa 17.1.1880 neljä miestä kuoli, kun dynamiittia lämmitettiin sepän pajassa. Suomessa uusi räjähdysaine oli vasta sallittu, eikä sitä osattu käyttää turvallisesti. Kaselius myi aikalaisia kuohuttaneista uutistapahtumista kirjoittamiaan arkkiveisuja markkinoilla, eikä Vilppulan turmasta kertonutta runoa ole julkisesti esitetty yli sataan vuoteen.

Runoillassa kuultavat runot edustavatkin oman aikansa käyttörunoutta, jota on säilynyt jälkipolville vain alkuperäislähteissä. Arkkiveisujen ja harrastajarunoilijoiden lisäksi ohjelmassa on muun muassa Eino Leinon heikommin tunnettu teos ”Kun oisin rautatiellä” tai V.A. Koskenniemen ”Siivitetty ratas”, joka esitettiin Valtion rautateiden 75-vuotisjuhlassa.

Ohjelmassa on myös useita lauluja. Kepeät rekilaulut olivat 1800-luvun nuorisokulttuuria, joissa rehvasteltiin ja leikiteltiin lemmenasioilla. Luvassa on myös säädyttömiä junttalauluja, joita laulettiin muun muassa rautatiesiltojen paalutustöissä. Radanrakentajat sanoittivat myös kaikkien aikojen törkeimmän työväenlaulun, jonka fragmentteja Väinö Linna sijoitti Täällä Pohjantähden alla -romaaniin.

Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja, FT Kalle Kallio on kerännyt radanrakentajien kokemuksia käsitelleen väitöstutkimuksensa yhteydessä vanhaa rautatierunoutta ja koostanut niistä illan ohjelman. Runoja esittävät työväenmuseon Museosakin vapaaehtoiset.

Runoja rautateistä -ilta on oheisohjelmaa Ratajätkät-näyttelyyn, joka on avoinna Työväenmuseo Werstaalla 8.1.2023 saakka. Runoilta järjestetään torstaina 24.11. kello 17–18 Werstaalla (Väinö Linnan aukio 8, Finlaysonin alue, Tampere). Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lehdistökuvia:

Kaksi lasta katselee pienoismallia, jossa hiiri skeittaa Hiedanrannassa.

Työväenmuseo Werstaan museonjohtaja Kalle Kallio ja tutkimuskohde ratajätkä.

Kuva: Kati Lehtinen, Työväenmuseo Werstas

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Nainen seisoo kynä kädessä fläppitaulun edessä ja katsoo kohti kameraa. Taululle on piirettynä erilaisia eläinhahmoja.

Ratajätkiä työssään, runoillan tunnuskuva.

 

 

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas,
museonjohtaja Kalle Kallio,
kalle.kallio(at)tyovaenmuseo.fi,
040 716 7520

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

Avoinna ti-su 11-18
VAPAA PÄÄSY