Valitse sivu

Suomalainen työväentalo Unescon maailmanperintölistalle?

 

Tiedote 18.8.2022


Kansainvälinen hanke työväentalojen nimeämiseksi Unescon maailmanperintölistalle on parhaillaan käynnissä eri puolilla maailmaa. Suomalaiset ovat mukana tutkimuksessa ja työ sopivien maailmanperintökohteiden löytämiseksi etenee meilläkin.

 

Kööpenhaminassa toimiva Tanskan työväenmuseo johtaa kansainvälistä kartoitusta, jonka tuloksena valmistuu sarjanimeämisesitys Unescolle.

 

Maailmanperintölistalla ei ole tällä hetkellä ainuttakaan työväenliikkeen rakennusta ja työväentalojen huomioiminen tasapainottaisi luetteloa. Työväenliike ja työväentalot ovat olleet ratkaisevassa roolissa monen maan historiassa ja modernin yhteiskunnan kehityksessä. Suomessa on yhä lähes 300 työväentaloa, joista monet ovat säilyneet kansainvälisesti verrattuna hyvin.

 

Suomalaisten työväen- ja kansantalojen kartoituksesta huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämänä valtakunnallisena vastuumuseona Työväenmuseo Werstas. Kartoituksen ensimmäisessä vaiheessa on tunnistettu 12 suomalaista työväentaloa, joilla voisi olla mahdollisuuksia päästä osaksi kansainvälistä sarjanimeämistä.

 

Talojen valinnassa on tarkasteltu muun muassa niiden rakennushistoriallista arvoa, merkitystä työväenliikkeen historiassa, tämän päivän käyttöä sekä suojelutilannetta. Talot ovat eri puolilta maata, eri aikakausilta ja ne kertovat myös työväenliikkeen erilaisista vaikutuksista omissa yhteisöissään. Suomalainen työväentalo tullaan todennäköisesti valitsemaan maailmanperintöluetteloon tästä joukosta. Alla on lueteltu työväentalojen maailmanperintöhankkeen toiseen vaiheeseen valitut talot rakennusvuosineen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuluneen kesän aikana taidehistorioitsija, FT Marja Lähteenmäki on hankkeen projektitutkijana vieraillut kohteissa. Lähteenmäki on perehtynyt talojen historiaan, kulttuuriperintöarvoon, nykytilanteeseen sekä taloja ylläpitävien yhdistysten toimintaan. Syksyn aikana Lähteenmäki kirjoittaa raportin suomalaisista työväentaloista ja arvioi näiden toiseen vaiheeseen valittujen kohteiden maailmanperintöarvoa. Arviointi perustuu samoihin kansainvälisiin kriteereihin, joilla sarjanimeämistä valmistellaan.

 

Jouluun mennessä Työväenmuseo Werstas julkistaa suosituksensa Suomen ehdokkaasta maailmanperintölistalle sopivasta työväentalosta. Raportti luovutetaan Tanskan työväenmuseon lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä Museovirastolle, jotka vastaavat maailmanperintöasioista Suomessa.

 

Maailmanperintöselvityksen rinnalla Werstaalla kirjoitetaan parhaillaan esittelyjä nykyisistä ja entisistä työväentaloista, jotka julkistetaan avoimesti Wikipediassa. Työväentalotietoja voivat näin täydentää ja tuottaa myös kaikki työväenliikkeen historiasta kiinnostuneet. Työväentalojen maailmanperintöhanketta ovat rahoittaneet Tradekan säätiö, Riihi säätiö ja Kansan Sivistysrahasto. Työväenmuseo Werstaan kumppaneita kartoitustyössä ovat Kansantalojen liitto, Työväentalojen liitto, Työväen Arkisto sekä Kansan Arkisto.

Lehdistökuvia:

Kaksi lasta katselee pienoismallia, jossa hiiri skeittaa Hiedanrannassa.

Forssan työväentalon juhlasali nykyisessä asussaan.

Kuva: Wikimedia Commons/Marja Lähteenmäki, Työväenmuseo Werstas.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Nainen seisoo kynä kädessä fläppitaulun edessä ja katsoo kohti kameraa. Taululle on piirettynä erilaisia eläinhahmoja.

Helsingin työväentalon Paasitornin eteishalli vuonna 1925. Kuvaaja: Kalle Havas.

Kuva: Wikimedia Commons/Helsingin kaupunginmuseo.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

Pehmolelueläimet istuvat suuren lavastekärpässienen alla

Jyväskylän työväentalon lämpiö vuonna 2022. Talo valmistui vuonna 1925.

Kuva: Wikimedia Commons/Marja Lähteenmäki, Työväenmuseo Werstas.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

Museon opas näyttää lapsiryhmälle kuvaa höyryveturista.

Postikortti Kotkan työväentalosta 1900-luvun alusta. Talo valmistui vuonna 1907.

Kuva: Wikimedia Commons/Museovirasto, Historian kuvakokoelma.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

Museon opas näyttää lapsiryhmälle kuvaa höyryveturista.

Lappeenrannan Lauritsalan työväentalo vastavalmistuneena 1910-luvulla.

Kuva: Työväen Arkisto.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä.

Museon opas näyttää lapsiryhmälle kuvaa höyryveturista.

Mäenpään työväentalo Punkalaitumella.

Kuva: Wikimedia Commons/Marja Lähteenmäki, Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

Museon opas näyttää lapsiryhmälle kuvaa höyryveturista.

Uudenkaupungin työväentalo.

Kuva: Wikimedia Commons/Marja Lähteenmäki, Työväenmuseo Werstas.

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

Museon opas näyttää lapsiryhmälle kuvaa höyryveturista.

Koskelankylän Walon kahvila Oulussa.

Kuva: Wikimedia Commons/Marja Lähteenmäki, Työväenmuseo Werstas.

 

Lataa täysikokoinen kuva tästä

 

 

Lisätiedot:

Työväenmuseo Werstas, 

projektitutkija Marja Lähteenmäki,

puh. 050 441 8697,

if.oe1664509142sumne1664509142avoyt1664509142@ikam1664509142neeth1664509142al.aj1664509142ram1664509142

Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere

puh. 010 420 9220
www.tyovaenmuseo.fi

Avoinna ti-su 11-18
VAPAA PÄÄSY