Viittomakielen päivänä kerrotaan Kuurojen museon uudesta näyttelystä
Julkaistu 7.2.2024
Kuurojen museon uudesta näyttelystä järjestetään esittelytilaisuus viittomakielen päivänä 12.2. kello 16-17 verkkolähetyksenä Teamsissa. Mukaan voivat liittyä kaikki aiheesta kiinnostuneet. Välähdyksiä uudesta Kuurojen museosta -tilaisuudessa on viittomakielinen tulkkaus.
Osallistumislinkki viittomakielen päivän tilaisuuteen
Kuurojen museon näyttelyä uudistetaan parhaillaan ja uusi näyttely avataan tämän vuoden syksyllä kuulojärjestöjen toimitalossa Valkeassa talossa Helsingissä. Kuurojen museo on tallentanut suomalaisen viittomakielisen yhteisön kulttuuriperintöä Suomessa vuodesta 1915. Museo on toiminut vuodesta 2012 lähtien osana valtakunnallista työelämän ja sosiaalihistorian vastuumuseota Työväenmuseo Werstasta.
Viittomakielisen yhteisön historiaa on esillä myös Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. Puhumaan pakotetut -pienoisnäyttely on avoinna Werstaan näyttelykerroksen aulassa. Näyttely kertoo kuurojenopetuksessa 1800-luvun lopusta 1970-luvulle saakka pääasiallisena opetusmuotona olleesta puhemenetelmästä eli oralismista.
Kuurojenopetus alkoi Suomessa vuonna 1846, kun kuuro Carl Oscar Malm perusti Suomen ensimmäisen kuurojenkoulun Porvooseen. Koulussa käytettiin viittomakieltä opetuskielenä. Malmia pidetään suomalaisen viittomakielen isänä ja hänen syntymäpäivänään 12. helmikuuta Suomessa vietetään viittomakielen päivää.
Kuurojenopetuksessa siirryttiin puhemenetelmään 1800-luvun lopussa, sillä viittomisen ajateltiin haittaavan ajattelua ja puheen sitä vastoin edistävän sitä. Viittomakielen käyttö kouluissa kiellettiin ja sen käyttämisestä rangaistiin oppilaita. Viittomakielen käyttöön opetuksessa palattiin vaiheittain 1970-luvulta lähtien.
Puhemenetelmän käyttö opetuksessa on yksi viittomakielisiin kohdistuneista historian vääryyksistä, joiden selvittämiseksi on aloitettu kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessi. Prosessin tavoitteena on luoda sovinto valtion ja viittomakielisen yhteisön välille ja varmistaa oikeudenloukkauksien välttäminen tulevaisuudessa.
Lehdistökuvia:
Porvoon kuuromykkäinkoulun oppilaat istuivat hevosenkengänmuotoisessa piirissä nähdäkseen toistensa suunliikkeet. Oven vieressä näkyy puheopetuksessa käytetty peili.
Kuva: Työväenmuseo Werstas, Kuurojen museon kokoelma.
Oppilas tunnustelee opettajan kurkunpäätä Turun kuurojenkoulussa 1940-luvulla. Artikulaatiota eli puheen ääntämistä opeteltiin matkimalla opettajan puhe-elinten liikkeitä.
Kuva: Työväenmuseo Werstas, Kuurojen museon kokoelma.
Opetustilanne kuurojenkoulussa vuonna 1957. Oppilaat jaettiin eri ryhmiin puheenoppimiskyvyn mukaan. Ensin harjoiteltiin äänen tuottamista ja sen jälkeen kielioppia.
Kuva: Työväenmuseo Werstas, Kuurojen museon kokoelma.
Lisätiedot:
Yleisöpalvelupäällikkö Ulla Rohunen,
050 440 1157
ulla.rohunen(at)tyovaenmuseo.fi
Työväenmuseo Werstas
Väinö Linnan aukio 8, Tampere
www.tyovaenmuseo.fi
puh. 010 420 9220
Museo avoinna ti-su 11-18
VAPAA PÄÄSY